Työkykyjohtaminen on noussut kriittiseksi tehokkuus- ja menestystekijäksi suomalaisissa organisaatioissa. Henkilöstön hyvinvointi on suorassa yhteydessä organisaation tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Mutta miten työkykyjohtamisen tila näkyy suomalaisissa organisaatioissa vuonna 2025?
Työkykyjohtamisen tila ja trendit
Sairauspoissaolojen kustannukset ovat merkittävä kuormitus suomalaisille yrityksille. Tilastokeskuksen mukaan sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset ovat 3–13,5 % organisaation vuotuisesta palkkasummasta (Tilastokeskus, 2023). Varman tutkimus vuodelta 2023 osoittaa, että yhden sairauspoissaolopäivän hinta voi nousta jopa 375 euroon per työntekijä, kun huomioidaan suorat ja epäsuorat kulut, kuten sijaisten tarve ja tuottavuuden lasku.
Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on Suomessa edelleen korkea, ja suurin syy niihin on mielenterveyden häiriöt. Eläketurvakeskuksen (2023) mukaan noin 23 % työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu psyykkisistä sairauksista. Hyvin johdettu työkyky voi kuitenkin pienentää riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.
Vuonna 2025 työkykyjohtamisessa korostuu kaksi merkittävää näkökulmaa: strateginen lähestymistapa ja ennakoivat toimenpiteet. Strategisessa työkykyjohtamisessa työkyvyn tukeminen nähdään osana yrityksen kokonaisstrategiaa. Tämä tarkoittaa, että työkykyä johdetaan samoin kuin muita liiketoiminnan kriittisiä osa-alueita – tavoitteellisesti ja mitattavasti.
Ennakoiva työkykyjohtaminen taas keskittyy riskien tunnistamiseen ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Varhaisen välittämisen mallit ja jatkuva vuoropuhelu työntekijöiden kanssa ovat keskeisiä työkaluja. Esimerkiksi Terveystalon (2022) tutkimus osoittaa, että yritykset, jotka käyttävät aktiivisesti varhaisen välittämisen malleja, pystyvät vähentämään sairauspoissaoloja jopa 20 %. ”Kissan nostaminen pöydälle” ajoissa on siis kannattavaa!
Kehityskohdat ja onnistumiset
Vaikka työkykyjohtamisen hyödyt ovat selvät, monissa yrityksissä työkykyä ei vielä johdeta strategisesti. Ilmarisen (2023) mukaan vain 40 % suomalaisista keskisuurista yrityksistä käyttää mittareita työkykyjohtamisen vaikutusten arviointiin. Tämä osoittaa, että tietoisuutta ja koulutusta tarvitaan lisää.
Esihenkilöiden rooli on erityisen kriittinen. Työterveyslaitoksen mukaan koulutettujen esihenkilöiden osastolla sairauspoissaolojen määrä on jopa 25 % pienempi kuin ilman koulutusta toimivilla osastoilla (TTL, 2022). Tämän vuoksi esihenkilökoulutukset ja -valmennukset sekä jatkuva tuki ovat avainasemassa.
Työkykyjohtaminen on yksi tehokkaimmista tavoista parantaa henkilöstön hyvinvointia ja lisätä organisaation kilpailukykyä. Olemme yhteiskuntana ottaneet merkittäviä askeleita työkykyjohtamisen kehittämisessä, mutta edelleen on tilaa kasvulle, erityisesti siinä, että työkykyjohtaminen olisi tasavertaisena johdettavana asiana johtoryhmän agendalla tuotannon ja myynnin johtamisen rinnalla.
Myös esihenkilöiden valmentamisessa on tekemistä, sillä terveys ja tunteet eivät ole meille suomalaisille vielä helppoja käsiteltäviä asioita, vaikka myönteistä kehittymistä onkin tapahtunut.
Me Emkinellä suosittelemme, että yritysten kannattaa panostaa työkykyjohtamiseen osana laajempaa strategiaansa, sillä se ei ole vain kustannus, vaan sijoitus entistä tuottavampaan tulevaisuuteen.