Mitä vaikuttava työterveyshuolto oikeasti on?

Työterveyshuollossa puhutaan usein sen vaikuttavuudesta, mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa? Kannattaako työterveyshuoltoa tarkastellessa keskittyä yksikköhintoihin, hoitoputkiin, saavutettavuuteen vai ennaltaehkäisyyn ja mikä rooli esihenkilöillä ja johdolla on?

Tieto ohjaa tekemistä

Vaikuttava työterveyshuolto syntyy tiedolla johtamisesta. Kun nykytila, riskitekijät, tavoitetila ja avainluvut on selvitetty, tulee työterveysyhteistyölle luoda oikeanlaiset mittarit.

Mittareiden tulee vastata olennaisiin kysymyksiin, kuten:

• Onko organisaation työ sujuvaa, turvallista ja työkykyä tukevaa?
• Miten henkilöstön työkykyisyys kehittyy?
• Ovatko hoitopolut ohjattuja, vaikuttavia ja kustannustehokkaita?
• Käytetäänkö työterveyshuollon rahat optimaalisella tavalla eri palveluihin?

Tulosten pohjalta on tehtävä analyysi ja yhteenveto: missä on onnistuttu ja missä on kehittämisen paikka, minkälaisia tavoitteita asetetaan ja miten niitä kohtaan johdetaan. Ilman tätä työ jää helposti reaktiiviseksi, eikä aidosti tue työkykyä pitkällä aikavälillä.

Ennaltaehkäisy keskiöön

Monelle työnantajalle tulee usein yllätyksenä, että työterveyshuollon perustehtävä ei ole tuottaa mahdollisimman kattavia sairaanhoitopalveluja, vaan päinvastoin – työterveyden tulisi olla mahdollisimman ennaltaehkäisevää.

Panostusta ja fokusta voi ajatella palkitsemisen kautta. Mikäli työnantaja palkitsee henkilöstöä laajojen sairaanhoitopalveluiden muodossa, viesti saattaa tahtomattaan olla, että runsas sairastelu kannattaa. Kysymys kuuluu: eikö olisi parempi investoida työn sujuvuuteen, turvallisuuteen ja kuormituksen vähentämiseen, kuin virheiden korjaamiseen?

Työkykyä ja sen johtamista ei voikaan ulkoistaa pelkästään työterveyshuollolle. Työnantajan vastuulla on kehittää työtä niin, että se kuormittaa vähemmän – oli kyse sitten fyysisistä altisteista tai psykososiaalisesta kuormituksesta. Mikäli tätä ei tehdä, työterveyshuollon palveluiden tarve ja kustannukset nousevat väistämättä.

Työkykyjohtaminen onkin ennen kaikkea organisaation omaa tekemistä. Esihenkilöillä on keskeinen rooli työn muokkaamisessa ja ratkaisuissa, joilla työntekijä pystyy jatkamaan työssään. Siksi on aiheellista kysyä: miksi bonukset tai sanktiot pitäisi kohdistaa työterveyshuollolle, jos vastuu tuloksista on suurelta osin työnantajalla?

Johdetut hoitopolut tukevat kokonaisuutta

Kun työntekijä tarvitsee hoitoa, ratkaisevaa on, että hoitopolut on johdettu selkeästi ja moniammatillisesti. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida hoidon tarve, kiireellisyys, asiointikanava ja oikea ammattihenkilö. Esihenkilön ja työntekijän taas tulee yhdessä pohtia työn muokkaamisen mahdollisuuksia.

Tässä vaiheessa etukäteissuunnittelulla on merkittävä rooli. Aina lääkäri ei ole paras asiantuntija, vaan esimerkiksi fysioterapeutti tai hoitaja saattaa olla parempi kontakti. Samaan aikaan mikään määrä lääkäreitä ei riitä, mikäli fysioterapeutille ja muihin hoitoihin tulee hakeutua aina lääkärin kautta.

Vaikuttava työterveyshuolto on siis paljon enemmän kuin palvelupakettien kilpailuttamista tai yksikköhintoja. Se on kokonaisuus, jossa yhdistyvät työnantajan oma vastuu, tiedolla johtaminen, ennaltaehkäisy ja johdetut hoitopolut – työntekijän työkykyä aidosti tukevalla tavalla.

Hanna Heiskanen
Työkykyjohtamisen asiantuntija,
Työterveyshoitaja, Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen (YAMK)

hanna.heiskanen@emkine.fi

---

Haluatko keskustella aiheesta?

Ota yhteyttä ja tarkastellaan yhdessä teidän työterveysyhteistyön tarpeitanne.