"Elinvoiman ja hyvinvoinnin tekijät" Kuntamarkkinat 2024 -teema ja Emkine mukana kumppanina vaikuttamassa

Työkyvyn johtaminen ei ole ainoastaan pehmeä arvo vaan se parantaa tuottavuutta selkeästi

Työntekijät tekevät tuloksen työpaikoilla - siksi heidän työkykynsä ja hyvinvointinsa on panostus, joka heijastuu suoraan tuloksiin ja tuloslaskelmaan. Vaikuttavaa on valjastaa työkyky- ja henkilöstöjohtaminen osaksi strategista johtamista. Sujuvaa työntekoa tukevat työpaikan rakenteet, kulttuuri ja johtaminen parantavat tutkimustenkin mukaan tuottavuutta.

Olemme Emkinellä yli 300 asiakkaamme kautta oppineet, millaisia mahdollisuuksia työpaikoilla on tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja miten hyvät tulokset saavutetaan varmimmin. Alla on esitetty kaksi julkisissa työpaikoissa esiintynyttä esimerkkihaastetta sekä esitetty, millainen mahdollisuus tuottavuuden parantamiseksi siihen liittyy:

Haaste 1: Työpaikalla toteutetaan monia henkilöstökyselyjä, mutta niiden osoittamia ongelmia ei ratkaista. Tyytymättömyys lisääntyy.

Mahdollisuus: Mitattu tieto on hyödyllistä vasta, kun se siirtyy toimintavoimaa tuottavaksi osaamiseksi ja siten muutokseksi. Käytännössä tämä varmistetaan työpaikan yhteisellä prosessilla, jossa keskeisten juurisyiden ymmärtämistä seuraa keskeiset tahot osallistava kehittämistyö, jossa ratkaisut johdetaan ja juurrutetaan arkeen. Tämän säännöllisen kehitysprosessin tavoitteena on saada jatkuva parantaminen aidosti arjessa toimivaksi työpaikan oppimisen ja kehittymisen moottoriksi samalla kun ratkaistaan työnteon sujuvuutta haastavat ongelmat. Ratkaisu perustuu tarpeeseen, joten kirjo on laaja: esimerkiksi strategian tai henkilöstöstrategian uudistamisesta ja kytkemisestä arjen työhön, esihenkilötyön kehittämiseen tai työn muotoiluun. Lue lisää täältä: https://emkine.fi/blogi/juurisyiden-ymmartaminen-nostaa-pintaan-todelliset-syyt-mutta-mita-sen-jalkeen

Haaste 2: Muuttuva toimintaympäristö haastaa työterveyspalveluiden tuottamisen mahdollisuuksia. Erilaisiin työterveyspalveluihin käytetyt rahat eivät korreloi suoraan työntekijän työkyvyn tai -kyvyttömyyden ja hyvinvoinnin kanssa.

Mahdollisuus: Työterveyspalveluita ja -yhteistyötä voi toteuttaa vaikuttavasti – niin, että aikaa jää tärkeimmälle –työpaikan sisäiselle kehittämiselle. Ottamalla johtajuuden työterveysyhteistyöstä työpaikoilla vapautuu resursseja oman toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen, joilla parannetaan hyvinvointia ja tuottavuutta.

Miksi tulla kuuntelemaan meitä ja keskustelemaan kanssamme?

10:n toimintavuotemme kokemusten perusteella olemme vakuuttuneita, että työkyvyn systeeminen johtaminen on suomalaisen entistä paremman hyvinvointivaltion luomisen ”parhaiten kätkettyjä mahdollisuuksia”. Silloin, kun kassasta loppuu rahat ja hyvinvointivaltion olemassaolo on vaarassa, on syytä kääntää katse työ- ja toimintakykyyn, motivaatioon ja osaamiseen, ja näin moni työpaikka on tehnytkin. Tekemättömän työn (melkein sama kuin työkyvyttömyyden) kustannus jokaisella työpaikalla on aina 100 %, ka. 6-7 % maksetuista palkoista, toisinaan paljon enemmän. Jos isossa työpaikassa rajaat ongelmankäsittelyn vain työterveyshuollon yksikköhintoihin, on se sama, kuin 100 neliön taloa siivotessasi imuroisit vain 2-4 neliön nurkkaa. Me autamme asiakkaitamme näkemään tosiasiat ja pienentämään työkyvyttömyyden kustannuksia jopa 20-30 % sekä samalla parantamaan työpaikan henkilöstön pito- ja vetovoimatekijöitä sekä henkilöstötyytyväisyyttä. Tuottavuuden kasvun suorat ja välilliset vaikutukset sinne tuloslaskelmaan asti laskemme (arvioimme) aina asiakaskohtaisesti. Ensisijaisesti kysymys on siitä, rohkenemmeko tehdä muutosta toimintaympäristön muutosten vaatimusten mukaisesti vai ”toivommeko vain parasta”.