Sujuva työterveysyhteistyö tuottaa parhaimmillaan työkykyä työyhteisöön ja kustannustehokkuutta palvelun tuottamiseen. Kohdennetut ja oikea-aikaiset palvelut sekä työkykyriskien ennaltaehkäisy ovat vaikuttavuuden perusta niin yksityisellä, kuin julkisellakin sektorilla.
Erityisesti julkisen sektorin työterveyshuollon johtamiseen kannattaa panostaa tulevaisuudessa talouden kiristyessä. Kehitettävää löytyy yleensä työterveysyhteistyön johtamisesta ja vaikuttavuuden seuraamisesta. Julkisten toimijoiden tulisi pyrkiä investoinneissaan tavoitteellisuuteen, mikä on mahdollista myös työterveyshuollon suhteen.
Tämä edellyttää työnantajalta aktiivista yhteistyön johtamista sekä tietoon pohjaavia päätöksiä. Seuraavassa esitellään Emkinen neljä näyttöön perustuvaa suosikkia, joilla työterveysyhteistyöstä saa kaiken irti:
- Panosta yhteistyöhön ja osallistamiseen
Työterveyshuollon toimijoiden välistä yhteistyötä tehdään usein niukasti tai siiloissa. On tärkeää saada eri toimijat yhteisen haasteen ja tavoitteen äärelle. Yhteistyöhön on hyvä osallistaa johdon ja HR:n lisäksi, esimiehiä, henkilöstön edustajia ja työsuojelun edustajia. Yhteistyö tapahtuu ihannetilanteessa matalalla kynnyksellä ja on aktiivista sekä luottamuksellista Sitä on myös tärkeä johtaa ajankohtaisella tiedolla, joka on kaikkien saatavilla. Yhteistyötä helpottavat selkeät rakenteet. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi ohjausryhmätyöskentelynä tai digitaalisilla alustoilla niin kutsutulla big room -työskentelynä.
- Aseta mittarit seuraa tuloksia
Tavoitteelliseen työterveysyhteistyöhön kuuluu jatkuva vaikuttavuuden seuranta valituin mittarein. On tärkeää pystyä osoittamaan tavoitteita vastaavien valittujen keinojen vaikuttavuus. Jos valituilla keinoilla ei päästä tavoitteisiin, on ketterästi vaihdettava keinoa ja edelleen seurattava valituin mittarein vaikuttavuutta. Mittarit valitaan aina organisaation tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi sairausajan palkkakustannus, työterveyshuollon kustannukset eli panostukset, työn muokkausten määrät ja esimiesten pitämien varhaisen tuen mallin mukaisten keskustelujen määrät ovat hyviä mittareita.
- Modernisoi työpaikkaselvitysprosessi
Työterveyshuolto kartoittaa työpaikkaselvityksissä työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä sekä arvioi riskien terveydellistä merkitystä. Lisäksi annetaan kehittämisehdotukset. Työpaikkaselvitysprosessi jää kuitenkin usein helposti vain analyysiksi tilanteesta. Yhtenä ratkaisuna haasteeseen toimii työn muotoilu, jonka avulla työpaikkaselvitysten kehittämisehdotukset viedään käytäntöön. Työn muotoilua tehdään yhteistyössä työyhteisön kanssa. Sen avulla työtä voidaan kehittää tuottavammaksi, terveemmäksi, turvallisemmaksi ja työkykyä tukevaksi muokaten työympäristöä, työn sisältöjä, toimintatapoja, sosiaalisia suhteita ja työn hallintaa vastaamaan organisaation arvoja, osaamista ja tarpeita.
- Päivitä keskeiset palvelupolut
Työterveyden palvelupolkujen tehostamien auttaa palveluiden kohdentamisessa ja vaikuttavuuden lisäämisessä. Yksi tällainen on hoidon tarpeen arvioinnin aktivointi. Se tuo säästöjä turhien käyntien ja sairauspoissaolojen vähenemisen kautta. Toinen esimerkki on tuki- ja liikuntaelin oireisten hoitopolut, joissa vaikutta saadaan mm. hoidon tarpeen arvioinnin, työfysioterapeutin suoravastaanoton sekä lääkärille annettujen suositusten ja harkitun tutkimuksiin ohjannan kautta.
Myös etäpalvelut kannattaa huomioida. Ne ovat toimivia ja tuovat säästöä työntekijöiden ajankäytössä ja matkakustannuksissa. Lisäksi on havaittu, että etävastaanotoilta työntekijät eivät ohjaudu yhtä lailla tutkimuksiin kuin lähivastaanotolta.