Tarjoaako sinun työterveyshuoltosi työfysioterapeutin suoravastaanoton vain paperilla vai myös käytännössä?

Tuki- ja liikuntaelinten (tules) vaivat ja kipuoireet aiheuttavat Suomessa vuosittain useita miljoonia lääkärikäyntejä. Asiakkaat ovat oppineet varaamaan verkossa vikkelästi ajan lääkärille työterveyshuoltoon, kun kipuoire vaivaa. Suurin osa tules-oireisista asiakkaista eivät kuitenkaan tarvitsisi heti lääkäriä, vaikka saattaisivat näin itse ajatella ja kokea.

Kaikki flunssapotilaatkaan eivät tarvitse heti lääkäriä. Useat hyötyvät riittävästä ja monipuolisesta omahoito-ohjeistuksesta. Mikäli omahoito ei riitä, voi hoitaja ensin tutkia ja antaa hoito-ohjeet sekä ohjata vakavammin sairaat lääkäriin. Tämä on tehokasta ja kustannusvaikuttavaa hoidon tarpeenarviointia ja hoidon porrastamista. 

Kipuoireinen tarvitsee kattavan oirekartoituksen ja perusteellisen kliinisen tutkimuksen, selkeät ohjeet, ja tarvittaessa seurannan. Lisäksi hän hyötyy riittävän vastaanottoajan luomasta rauhallisesta kohtaamisesta, kuulluksi tulemisen kokemuksesta ja pystyvyydentunnetta lisäävästä rohkaisusta. Näitä voi tarjota asianmukaisen lisäkoulutuksen saanut työfysioterapeutti.

Suoravastaanotto on osoittautunut hyvin potentiaaliseksi keinoksi vähentää mm. ei-välttämättömiä lääkärikäyntejä, kuvantamistutkimuksia, erikoislääkärikonsultaatioita ja ennen kaikkea sairauspoissaoloja. Suoravastaanotolla on mahdollista säästää työnantajan kuluissa ja ehkäistä pitkäjänteisesti työkyvyttömyyttä. Esimerkiksi Kela korvaa toimintaa sekä ennaltaehkäisevänä (ns. Kela I) että sairauden hoitona (Kela II).

Suoravastaanotto onkin levinnyt Suomessa laajalle – voisi sanoa jopa kulovalkean tavoin. Sitä löytyy lukuisista terveyskeskuksista kautta maan. Myös yritysasiakkaat ovat alkaneet ostaa (ja osata vaatia) sitä työterveyshuolloista. Hämmästyttävää on se, että osalla työterveyshuoltoja toiminta tuntuu olevan kuitenkin enemmän paperilla toteutettavaa, pienimuotoista puuhastelua kuin käytännössä toteutuvaa laajamittaista ja riittävän suurivolyymista palvelua.

Suoravastaanotto alkaa nimittäin tuottaa tulosta vain, jos sinne ohjautuu riittävän paljon tule-oireisia. Useille yritysasiakkaillamme ei sopimuksista huolimatta ole tarjottu suoravastaanottoaikoja vaan yhä on ohjattu suoraan lääkärille. Palvelun vaikuttavuutta ei välttämättä osata tai haluta myydä yrityksiin. Työterveyshuollon palveluntuottajan ansaintalogiikka ei saa muodostaa palvelun tuottamisessa esteitä.

Suoravastaanotossa keskeistä on riittävän pitkä vastaanottoaika (väh. 60 minuuttia). Ajan investoiminen varhaisessa vaiheessa säästää aikaa ja rahaa tulevaisuudessa. Joidenkin työterveyshuollon palveluntarjoajien tynkäversiot eivät vastaa vaikuttavuudeltaan aitoa suoravastaanottoa. Usein palveluohjaus myös kompuroi: puhelimitse ajanvarausta hoitavan tahon tulee osata ohjata suoravastaanottoon sopiva asiakas palveluun. Suurin osa tule-oireisista sopii suoravastaanottoon. Vain harvalla on heti lääkärin ajan vaativa vaiva.

Suoravastaanotolla on mahdollista saavuttaa monikertainen win-win- tilanne. Tätä puoltaa kansallinen ja kansainvälinen tutkimusnäyttö ja käyttökokemus. Riittävässä laajuudessa toteutettu suoravastaanotto tuo yrityksille ja yhteiskunnalle merkittävät kustannussäästöt verrattuna nykyiseen lääkäripainotteiseen tules-oireisen tutkimiseen ja hoitoon. Työterveyshuoltolakiin on onneksi tulossa vuonna 2021 muutos, jonka mukaan työfysioterapeutit määritetään asiantuntija-aseman sijaan työterveyshuollon ammattihenkilöiksi. Laki asettuu tukemaan jatkossa viisaasti työfysioterapeuttien itsenäisempää osallistumista hoitoon ja työkyvyn tukeen. Tätä on osattava pyytää ja edellyttää myös työterveyshuollon palveluntuottajilta.

Työfysioterapeuttien suoravastaanottokäyntien Kela -korvausten toimintaohjeeseen

Tämä kirjoitus on osa Työterveyspalvelut 2030 blogisarjaa, jossa pohditaan mistä vaikuttavuus työterveyspalveluissa oikein syntyy ja miten saisimme sijoitetut eurot tuottamaan enemmän hyvinvointia. Pureudumme käytännön tasolla työterveysyhteistyön ja –palveluiden vaikuttaviin toimintamalleihin sekä erilaisiin pullonkauloihin.

Kynän toisessa päässä ahkeroivat Emkinen eri asiantuntijat, joilla on ollut mahdollista seurata palveluiden kehittämistä ja tuottamista asiakasrajapinnassa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Kirjoittajat nostavat vuorollaan esiin erilaisia havaintoja pohjautuen käytännön asiakastyöhön ja tutkittuun tietoon.

Kutsumme kirjoitussarjalla työterveyshuollon eri toimijoita ja osapuolia mukaan ottamaan askeleen kohti entistä vaikuttavimpia työterveyspalveluita. Muutos tehdään yhdessä.

www.emkine.fi – vaikuttavien ja kustannustehokkaiden työterveyshuollonpalveluiden asiantuntija.