Työterveyspalvelut 2030 – uskallatko ottaa askeleen kohti vastuullisuutta ja yhteistä hyvinvointia?

Olemme saaneet median kautta seurata viime aikoina sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen kohdistuvia paineita vaikuttavuudesta sekä kustannustehokkuudesta. Tahtotila on saada aikaan parempaa tuottoa sijoitetuille euroille ja yhdenvertaista hyvinvointia suomalaisille. Uudistuksen tarve on kova, sillä terveydenhuollon kustannukset ovat olleet jo pitkään nousujohteisia vailla vaikuttavuutta.

Keskustelua käydään kuitenkin vähemmän työterveyshuollosta, jossa näkyy sama suunta. Esimerkiksi viimeisimmissä Kelan työterveyshuollon tilastoissa näkyy hiipivä kustannusten nousu sekä palveluiden vaikuttavuuden heikkous. Sama näkyy useiden asiakkaidemme kohdalla. Olemme huomanneet, että työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet vuosittain korreloimatta kuitenkaan sairauspoissaolojen vähenemisen kanssa. Osaltaan vaikuttavuutta haastavat myös työterveyshuollon palveluiden lisääntynyt hajauttaminen sekä sairauskuluvakuutukset.  Mitä enemmän hajallaan palvelut ovat, sitä vaikeampaa vaikuttavuutta on seurata ja tavoitteita ohjata.

Työterveyshuolto on merkittävä työikäisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava toimija, jolta tulee tulevaisuudessa vaatia uudentyyppistä vaikuttavuutta. Vaikuttavuus on totuttu näkemään hoitosuoritteina ja niiden tehokkaana tuottamisena. Paras tuotto saadaan kuitenkin keskittymällä ennaltaehkäiseviin toimiin sekä siitä palkitsemiseen. Uskallammekin väittää, että tulevina vuosina tulemme saamaan enemmän vastinetta työterveyshuollon palveluilta erityisesti hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta.

Meidän on rohkaistava työterveyshuollon palveluntuottajia kantamaan osansa yhteisön hyvinvoinnista ja terveydestä. Työterveyspalveluiden suunta on käännettävä volyymipohjaisten palveluiden tuottamisesta kohti vaikuttavuusperusteisia palveluita. Tämä tarkoittaa hoidontarpeen ennaltaehkäisyä ja sen tuloksellisuuden seuraamista hoitosuoritekeskeisen toiminnan rinnalla.

Jotta palveluntuottajat voisivat jatkossa rakentaa osan ansaintalogiikastaan terveyttä edistävien vaikutusten varaan, tulisi myös palvelun tilaajan tulee olla hereillä. Sijoitetut eurot tulee valjastaa tuottamaan arvoa hyvinvoinnin tukemiseen ja ennaltaehkäisyyn sairaudenhoidon ohella.

Me Emkinellä olemme ihan varmoja siitä, että tulevana vuosikymmenenä teemme asiat toisin kuin tänään. Hyvinvoinnin tukemiseen liittyvät tavoitteet tulevat olemaan osa isompaa työterveyshuollon rakenteellista muutosta. Teknologia, tekoäly sekä robotiikka tuovat tähän lisää mahdollisuuksia. Myös yhteiskunnan sosiaaliset muutokset, kuten esimerkiksi yritysten yhä kasvava halu tarttua vastuullisuuteen, ovat tähän suuntaan vieviä signaaleja.

Vaikuttavuus on meille tärkeä teema ja työmme suola. Haluamme olla mukana rakentamassa ja ideoimassa visiota vaikuttavista hyvinvointia tukevista työterveyspalveluista vuonna 2030. Aloitamme aiheesta uuden blogisarjan “Askel eteenpäin – Työterveyspalvelut 2030“, jossa pureudumme käytännön tasolla työterveysyhteistyön ja –palveluiden vaikuttaviin toimintamalleihin sekä erilaisiin pullonkauloihin. Kirjoituksissa ammennamme tietoa tutkimuksista sekä arjesta asiakasrajapinnassa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

Kutsumme kirjoitussarjalla työterveyshuollon eri toimijoita ja osapuolia mukaan ottamaan askeleen kohti entistä vaikuttavimpia työterveyspalveluita.

Kysymys kuuluu: tuletko mukaan?

 

 

 

Jenni Wessman, Emkine Oy palvelupäällikkö, palvelutiimin esimies

Hanna Heiskanen, Emkine Oy palvelupäällikkö

Helena Miranda, LT, työterveyden dosentti

 

www.emkine.fi – vaikuttavien ja kustannustehokkaiden työterveyshuollonpalveluiden asiantuntija

Share This