Työkykyjohtaminen mullistui keväällä

Esimiehillä on tänä keväänä ollut edessään tiukka paikka. Johtaminen ja sen myötä myös työkyvyn tukeminen mullistuivat useimmilla toimistotyön toimialoilla. Asiantuntijoista ja toimihenkilöistä etätyötä tekee Toimihenkilöliitto Erton kyselyn mukaan Suomessa nyt 65 prosenttia. Joka kolmas etätyötä tekevä tekee nyt etätyötä ensimmäistä kertaa. Esimiesten työnkuvaan kuuluu seurata ja tukea työntekijöidensä työkykyä ja -hyvinvointia. Etätyöloikan myötä ote työntekijöihin ja heidän hyvinvointiinsa saattaa kuitenkin olla heikentynyt.

Osa työntekijöistä on ottanut muutoksen ja etätyöloikan hyvin vastaan. Osalla muutokseen reagoiminen on ollut kuitenkin työn takana, tai ei onnistu lainkaan. Heillä poikkeustilanne vaikuttaa enemmän hyvinvointiin, työkykyyn ja työnteon tehokkuuteen. Puolet kyselyyn vastanneista etätyöntekijöistä kertoo, ettei johtaja seuraa heidän työtaakkaansa tai jaksamistaan, neljännes ei ole saanut kriisiaikana riittävän hyvää ohjeistusta etätyön tekemiseen ja 40 prosentilla vastaajista jaksaminen on huonontunut koronakriisin aikana.

Muutokset voivat näkyä esimerkiksi mielenterveyden haasteina kuten ahdistuneisuutena ja yksinäisyytenä, sekä elämäntavan muutoksina kuten yksilöllisten liikuntatottumusten ja ruokailutottumusten muutoksina. Näiden lisäksi osa työntekijöistä voi kokea tylsistymistä tai kaivata täsmällisempää työnohjaamista samalla kun osa taas uupuu kodin, koulun ja työn taakan alle.

Tänä keväänä harjoittelemme yhdessä työkyvyn johtamista uudella tavalla niin esimiehenä, kuin työntekijänä. Uusi tilanne vaatii huolellisempaa läsnäoloa, sillä työtoverin hyvinvointia ei voi enää kuulostella kahviautomaatilla käydyn keskustelun yhteydessä.

Työkykyjohtamisessa kannattaa nyt panostaa henkilökohtaisiin keskusteluihin henkilöstön kanssa ja epävirallisiin kuulumisten vaihtoon sekä läsnäoloon, vaikka onkin etänä. Muuten on todennäköistä, että oirehtiva työntekijä jää huomaamatta.

Omia alaisia on mahdollista tukea ennakoivasti, edistävästi ja reagoiden muutoksiin:

  • Varmista että rekrytointi, perehdyttäminen ja osaaminen on riittävää.
  • Luo uusia tapoja päivittäisjohtamiseen olla etänä läsnä ja kuunnella. Tarvittaessa ennakoivan tukitoiminnan välineitä ovat työnohjaus, työterveyshuollon palvelut ja työsuojelu.
  • Päivitä työpaikan toimintasuunnitelma poikkeusoloihin.

Reagoi hiljaisiin signaaleihin ja lyhytaikaisiin poissaoloihin. Tarvittaessa matalan kynnyksen apuna toimii työterveyshuolto tai ulkopuolinen palveluntuottaja.

  • Huomio poissaolevat, ammatillisessa kuntoutuksessa olevat ja osatyökykyiset työntekijät myös poikkeusolojen aikana.

Myös yhteisöllisyyteen kannattaa satsata. Esimerkiksi totuttuja tiimipalavereita kannattaa tarkastella uusin yhteisöllisyyttä tukevin askelin: pitäisikö tapaamisia lisätä, kalenteroitaisiinko niiden lisäksi yhteisiä kahvi- tai taukojumppahetkiä?

Työkyvyn johtamisessa on mahdollisuus onnistua, vaikka olemmekin kaukana toisistamme. Tärkeintä on löytää keinot, joilla tuntuma työntekijöihin pysyy ja työyhteisö pysyy elinvoimaisena. Työntekijöiden työkyvyn säilyminen mahdollistaa myös yrityksen tuottavuuden säilymisen.

Kirjoittaja

Jenni Wessman

Share This