Miten johtaa vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen työkykyjohtamisessa

Valtioneuvosto julkaisi tammikuussa selvityksen ”Reittiopas vaikuttavuuteen – Vaikuttavuusperusteinen ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa”1. Sovelsimme selvityksen ohjeistuksia työterveysyhteistyöhön ja työkykyjohtamiseen ja nostimme esiin elementtejä, joista rakentuu vaikuttava ja kustannustehokas työterveysyhteistyö ja työkykyjohtaminen muutosjohtamisen teoria huomioiden2.

Johtamisen reittiopas vaikuttavaan ja kustannustehokkaaseen työterveysyhteistyöhön ja työkykyjohtamiseen

 

  1. Tiedolla johtamisen kautta nykytilanteen analysointi yhteistyön tai palveluiden muutostarpeen ymmärtämiseksi ja muutoksen aloittamiseksi. Oikeiden kehittämiskohtien valinta; analyysin avulla tunnistetaan myös onnistumiset, minkä avulla muutosenergia voidaan kohdistaa nimenomaan ongelmien korjaamiseen.

 

  1. Strateginen valinta työkykyä tukevien ja terveyttä edistävien palveluiden hankinnan keskittämisestä yhden tahon kanssa tehtävänä yhteistyönä (tilaaja – tuottaja – malli) tai hajautettuna (allianssiyhteistyö). Molemmat ovat mahdollisia, koska työterveyspalveluiden tuottaminen on jakautunut enää muutamalle valtakunnalliselle toimijalle, joiden lisäksi markkinoille on tullut uusia toimijoita tarjoamaan terveyden edistämisen valmennuspalveluita.

 

  1. Johtamisen kulttuurin valinta ja sen mukainen johtaminen. Dialogilla johtaminen tarkoittaa henkilöstön ja esimiesten osallistamista dialogiin esimerkiksi osittain pilvialustalla työskennellen. Tämä säästää aikaa, ja on osittain ajasta ja paikasta riippumatonta. Se mahdollistaa riittävän ja oikean tiedon jakamisen, korjaten vanhentuneita uskomuksia vaikuttavista työkykyä tukevista hoitopoluista.

 

  1. Yhteistyölle laaditaan tavoitteiden ja mittareiden ohjaustaulu (mm. Microsoft Power BI), jonka avulla vaikuttavuutta pystytään tavoitteellisesti mittaamaan ja seuraamaan.

 

  1. Palvelupolkujen kehittäminen palvelumuotoilun ja yhteismuotoilun keinoin osallistamalla. Palvelupolkujen hyötynä on loppukäyttäjän näkökulman huomioiminen, palveluiden segmentoiminen eri työntekijäryhmille, erilaisten arvojen huomioiminen sekä lean-teorian mukainen kustannustehokkuus.

 

  1. Tiedolla johtaminen vaikuttavuuden seuraamisen kautta. Työterveyspalveluissa ja työkykyjohtamisessa on kaksi eri tason asiakasta, loppukäyttäjä ja organisaatiotaso (B-to-B). Näillä on eri odotukset vaikuttavuudelle. Kun työkykyjohtamisessa on onnistuttu, tulisi tunnistaa oliko onnistumisen kulmakivenä juuri esimiesten vaikuttava toiminta vai työterveyshuollon toiminta. Vai onko onnistuminen ja vaikuttavuus vaatinut saumattoman yhteistyön eivätkä kenenkään yksittäisen toimijan teot yksin riitä.

 

Vaikuttavuuteen voi vaikuttaa moni muukin asia kuin vain tuotettu palvelu kuten esimerkiksi valmennukseen osallistuneen työntekijän motivaatio, työntekijävaihdokset eli sitoutumisen mahdollisuus pidemmällä aikajänteellä tai muut muuttuvat tekijät kuten puhdas sattuma.

Emkine on kehittänyt työkykyjohtamisen konseptin, joka näyttöön, tutkimukseen ja kokemukseen perustuen parantaa työkykyisyyttä, lisää tulosta ja vähentää kustannuksia.  Kerromme mielellämme lisää!

Lähteet:

Kirjoittaja on Emkine Oy:n asiantuntija Hanna Heiskanen

Share This