MITÄ ESIMIEHEN ON HYVÄ TIETÄÄ SAIRAUSPOISSAOLOJEN SUOSITUKSISTA? – OSA 2

Käypä hoito -suositukset ovat terveydenhuollossa kansallisesti noudatettavia hoitosuosituksia. Hoitaessaan potilaita lääkäreiden tulisi toimia niiden tarjoaman tieteellisen näytön mukaan. Käypä hoito -suosituksia on laajennettu myös työkyvyn arviointiin. Lääketieteen ja työterveydenhuollon asiantuntijoiden sekä työelämän edustajien laatima ja Duodecimin julkaisema sairauspoissaolojen tarpeen arvioinnin Käypä hoito ilmestyi elokuussa 2019.

Emkine perehtyi suositukseen ja poimi sieltä erityisesti työnantajia ja esimiehiä puhuttelevia kohtia. Julkaisemme oppaan kahdessa erässä.

6. Voiko sairauslomalle jäämisestä tai sillä olemisesta olla enemmän haittaa kuin hyötyä?

Sairauspoissaolojen Käypä hoito -suositus: ”Sairauspoissaolosta voi seurata haittoina oireiden ylikorostumista ja toimintakyvyn aleneman pitkittymistä, toipumista mahdollisesti tukevan sopivan kuormituksen poisjäänti, mahdollisuus toipumiselle haitallisiin vuorokausirytmin muutoksiin sekä toipumista tukevien työpaikan sosiaalisten suhteiden ja tuen poisjäänti, toistuessaan työstä syrjäytymisen kehityskulkuja ja pitkittyessään tulotason laskua.”

Emkine: Liian harvoin on aiemmin pohdittu sitä, voisiko sairauspoissaolo ollakin haitallisempi, toipumista hidastavampi ja työkyvyn alenemaa pahentava kuin työssä jatkaminen. Varsinkin pitkittyvä poissaolo ennustaa hitaampaa ja huonompaa työkyvyn palautumista. Jo 4 – 6 viikon yhtäjaksoisen poissaolon jälkeen lisääntyy riski sille, että työntekijä ei koskaan enää pysty palaamaan takaisin työhönsä. Hän saattaa sairauslomalla menettää loputkin siitä osasta työkykyään, joka ei liity suoraan terveydentilaan. On kaikkien etu, myös työntekijän, että pyritään löytämään vaihtoehtoja sairauspoissaololle aina kuin se suinkin on mahdollista.
Sairauspoissaoloa ei saa myöskään käyttää peittämään tai korjaamaan työnantajan vastuulla olevan työn organisoinnin ongelmia. Jos työnantajan HR:n toteuttamassa uudelleensijoituksessa on ruuhkaa, ei se saa olla syy pitää työntekijää useita kuukausia lisää sairauslomalla ja sitä kautta lisätä työntekijän riskiä menettää kokonaan työkykynsä. Työnantajan pitää organisoida työ niin, että uudelleensijoituksen resurssointi on riittävä.

7. Mitä sairauslomalla saa tehdä?

Sairauspoissaolojen Käypä hoito -suositus: ”Jos tarvitaan sairauspoissaoloa, tarvitaan myös aktiivista hoitoa ja seurantaa. Varsinkaan pitkittyvässä tilanteessa sairauspoissaolo ei voi olla ainoa hoito, vaan poissaolo tukee muuta hoitoa ja kuntoutusta.”
Emkine: Sairauspoissaolo ei ole sama kuin ulkonaliikkumiskielto. Poissaolo työstä mahdollistaa työntekijälle levon lisäksi kuntouttavien omahoitokeinojen aktiivisen käyttämisen: hoidoissa käymisen, liikunnan harrastamisen esim. uimalla, käymällä kuntosalilla, pyöräilemässä tai kävelyllä, tai voimaantumisen konsertissa tai taidenäyttelyssä, tai muiden ihmisten tapaamisen. Esimiehen kannattaa siis kannustaa sairauslomalla olevaa työntekijää hoitamaan ja kuntouttamaan itseään ja vaikka tulemaan työpaikalle kahville. Työntekijän kuntoutuminen hidastuu, jos hän kokee tarvetta piiloutua neljän seinän sisälle sairauslomansa ajaksi. Näistä asioista (mitä sairauslomalla saa ja kannattaa tehdä) esimies ja työyhteisö voivat sopia yhdessä vaikka työpaikkakokouksessa ja ottaa tarvittaessa työterveyshuolto mukaan pohtimaan yhteisiä pelisääntöjä.

8. Miksi työterveyshuolto ei kirjoita ”mahdollisimman pitkää sairauslomaa” vaikka esimies niin pyytäisikin?

Sairauspoissaolojen Käypä hoito -suositus: ”Tilanteissa, joissa työhön palaaminen heti kun se on mahdollista edistää potilaan toipumista, tulee sairauspoissaolo- todistus kirjoittaa lyhyimmäksi perustelluksi ajaksi kerrallaan.”
Emkine: Sairaudesta toipuminen tai pitkäaikaisen sairauden kanssa pärjääminen on aina yksilöllistä. Toinen toipuu nopeasti, toiselta se vaatii huomattavasti pidemmän ajan. Tulevaisuutta ei kukaan pysty kuitenkaan ennustamaan, eikä myöskään sairaudesta toipumista.
Jälkiviisautta on ilmoittaa, että ”olisi sitten kannattanut määrätä kerralla kahden kuukauden sairauspoissaolo kuin pätkiä se kahden viikon jaksoihin.” Sairauspoissaolon kokonaistarvetta ei pystytä etukäteen päättämään, ja siksi lääkäri suosittelee poissaoloa aina lyhyimmäksi perustelluksi ajaksi kerrallaan, siitäkin huolimatta, että se tuo lisää paperityötä ja sijaisjärjestelyitä esimiehelle. Paperitöihin ja järjestelyihin menevä kustannus on kuitenkin varsin pieni verrattuna säästyviin rahasummiin tilanteissa, joissa työntekijä pystyykin palaamaan 2-4 viikon kuluessa töihin eikä sairauspoissaolotodistusta oltu kirjoitettu suoraan kahdeksi kuukaudeksi.

9. Työpaikalla ovat ratkaisujen avaimet

Sairauspoissaolojen Käypä hoito -suositus: ”Työn muokkausta koskevat ratkaisut tehdään kuitenkin työpaikalla. Ratkaisuvalta työn mahdolliseen muokkaamiseen on aina työpaikalla.”
Emkine: Työpaikalla päätetään, minkälaisia muokkauksia siellä voidaan tehdä tai minkälaisia korvaavia töitä on tarjolla. Työntekijät ovat oman työnsä erityisasiantuntijoita ja siksi heille pitää antaa mahdollisuus ja aikaa ideoida työn muokkausjärjestelyitä. Niitä kannattaa miettiä sekä työn fyysiselle että henkiselle kuormitukselle. Ehdotuksia voi sitten soveltaa työntekijän yksilölliseen tilanteeseen. Lista työn muokkausehdotuksista tai korvaavasta työstä on erinomainen työkalu esimiehelle mm. työterveysneuvotteluun.

10. Säästä rahaa ja lopeta työntekijän juoksuttaminen lääkärissä

Sairauspoissaolojen Käypä hoito -suositus: ”Lyhyiden sairauspoissaolojen kohdalla ns. omailmoituskäytäntö eli poissaolo omalla ilmoituksella, ilman lääkärin- todistusta, vähentää turhia lääkärissä käyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa.”
Emkine: On tullut aika alkaa luottaa työntekijään. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisia työntekijöitä ei yritä käyttää väärin tai hyväkseen sairauspoissaolojärjestelmää tai työnantajaansa. Väärinkäyttäjät ovat yhteiskunnassamme marginaalinen ilmiö. Työntekijä, joka sairastuu esim. flunssaan tai vatsatautiin, pystyy pääsääntöisesti itse arvioimaan oman työkuntonsa ja ajankohdan, jolloin hän on kykenevä palaamaan työpaikalle. Lääkärintodistuksen hakeminen muutaman päivän poissaolosta ei ole kustannusvaikuttavaa, koska on tavallista, että 1,5 päivän sairauteen kirjoitetaan 3 päivää sairauslomaa. Omailmoitusmenetelmä soittamalla esimiehelle ja ilmoittamalla sairastumisestaan sitä vastoin on aikaa, vaivaa ja rahaa säästävä.

Lue jutun osa 1 tästä

Kirjoittaja:
Helena Miranda, Lääketieteen tohtori, Työterveyden dosentti
helena.miranda@emkine.fi
Lähde: https://www.kaypahoito.fi/hoi50121

Lataa opas esimiehille

Selitykset:
Mitä tarkoittaa työn muokkaus?
Sairauspoissaolojen Käypä hoito -suositus: ”Työn muokkauksella työssä selviytymisen tukemiseksi tarkoitetaan yleisesti työtehtävien, työaikojen, työvälineiden tai työympäristön muokkaamista tilanteissa, joissa sairaus, vamma tai muu häiriö muutoin haittaisi tai estäisi työssä selviytymistä. Useimmiten työn muokkaus tarkoittaa yksilöllisiä työjärjestelyjä työsopimuksen mukaisten tehtävien puitteissa ja niistä sovitaan tarpeen mukaisesti työpaikoilla. Työn väliaikaisesta muokkauksesta, keventämisestä jne. käytetään erilaisia termejä. Yhteistyökäytännöistä löytyy kuvauksia työpaikkojen työkyvyn varhaisen tuen malleissa. Yleensä kyse on lyhytaikaisista järjestelyistä.”

Mitä tarkoittaa korvaava työ?
Sairauspoissaolojen Käypä hoito -suositus: ”Korvaavalla työllä tarkoitetaan työpaikkojen johdon, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistoiminnassa etukäteen sopimaa menettelyä tilanteisiin, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään tavallista työsopimuksensa mukaista työtään, mutta tekee sen sijaan väliaikaisesti jotain muuta työtä tai esimerkiksi osallistuu koulutukseen. Korvaavasta työstä ei ole mainintaa työsopimuslainsäädännössä, vaan korvaavan työn malleja on rakennettu eri alojen työehtosopimuksiin perustuen. Malleissa on usein luonnosteltu etukäteen eri tilanteisiin soveltuvia esimerkkejä korvaavista tehtävistä sekä kuvattu yhteistyökäytännöt työpaikan osapuolten ja työterveyshuollon kesken. Korvaavan työn termin käyttö on hyvä rajata vain näihin etukäteen sovittujen mallien mukaisiin tilanteisiin.”
Mitä tarkoittaa ammatillinen kuntoutus?
Sairauspoissaolojen Käypä hoito- suositus: ”Pitempiaikaisten sairauksia huomioon ottavien työjärjestelyjen kohdalla kyse on ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä.
Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joilla tuetaan työhön pääsyä, työssä pysymistä, työssä jaksamista ja työhön palaamista. Ammatillisen kuntoutuksen rahoitus toteutuu eri kriteerejä noudattavia eri kanavia pitkin. Esimerkiksi oikeus työeläkekuntoutukseen edellyttää pysyvän työkyvyttömyyden uhkaa ja vakiintunutta kiinnittymistä työelämään. Työterveyshuolto tukee osapuolia ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä laatimalla rahoituksen hakemiseksi tarpeellisia lausuntoja
Varhaisessa vaiheessa, kun työntekijällä on havaittu työkyvyn alenemisen riski, mutta työeläkekuntoutuksen kriteerit eivät täyty, työterveyshuolto voi järjestää työkokeilun omalla työpaikalla. Työterveyslääkäri tekee ehdotuksen ja työnantaja päättää työkokeilusta, tueksi haetaan Kelan kuntoutusrahaa. Työterveyslääkäri perustelee työkokeilun tarpeen ja sisällön Kelan lomakkeella KU114, B- lausuntoa ei tarvita. Työntekijä täyttää kuntoutusrahahakemuksen KU112, ja työnantaja ilmoittaa työkokeilun aikaisesta palkanmaksusta, jonka jälkeen työkokeilun voi aloittaa KU 114-päätöstä odottamatta, edeltävää sairauspoissaoloa ei vaadita. Työterveyshuolto vastaa yhdessä työnantajan kanssa työkokeilun seurannasta, selostusta Kelalle ei tarvita. Olennaista on, että työkokeilun aikana työntekijän tavallisia työtehtäviä on muokattu terveydentilan kannalta sopivammiksi tai hän kokeilee kokonaan uusia tehtäviä.”

Ota yhteyttä

 

Share This