Tutustu Emkinen asiakkaan onnistumisesta Talouselämän julkaisemasta artikkelista

Lidl säästi satoja tuhansia euroja, kun muutti johtamista – nyt sairauspoissaolot vähenevät: Esimies, ota tutkaan ainakin 3 asiaa

Talouselämä 30.4.2019 10:50, päivitetty 30.4.2019 11:03

TyöelämäTyöhyvinvointiJohtaminen

Työkykyjohtaminen. Usein myymälässä joutuu nostelemaan raskaita asioita. Kuvan henkilö ei liity juttuun. SARITA PIIPPONEN

Lidl on saanut säästöjä aikaan työkykyjohtamisen avulla. Näin kaikki kävi.

Kauppaketju Lidl on säästänyt satoja tuhansia euroja parin vuoden aikana työkykyjohtamisen avulla. Sitä on sovellettu Lidlissä jo useita vuosia ja erityisen aktiivisesti viimeiset viisi vuotta.

Henkilöstöjohtaja Maria Hekkala ei erittele tarkkoja säästösummia, mutta puhuu satojen tuhansien eurojen säästöistä parin vuoden aikana, kun otetaan huomioon sairauspoissaolojen, työtapaturmavakuutusmaksujen sekä työkyvyttömyysmaksujen kehittyminen positiiviseen suuntaan sekä työterveyskustannusten keskittäminen ennaltaehkäisevään toimintaan.

Työkykyjohtaminen liittyy paljolti työterveyshuollon sopivaan kohdentamiseen. Hekkalan mukaan työkykyjohtaminen alkaa tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä.

”Se, missä yritys tietysti säästää, on sairauspoissaolojen väheneminen, mikä on aina hieno asia niin työntekijän kuin työnantajan kannalta”, Hekkala sanoo Talouselämälle.

Lidlissä sairauspoissaolot ovat Hekkalan mukaan vähentyneet viidessä vuodessa 16 prosenttia.

”Se on iso kehitys, kun puhutaan näin isosta organisaatiosta.”

Lidlejä on Suomessa yli 180 Sodankylästä Hankoon, ja yhteensä Lidl Suomi työllistää 5200 henkeä.

Samalla tekemättömän työn kustannukset ovat laskeneet. Niihin luetaan paitsi varsinainen tekemätön työ suorien sairauspoissaolojen kautta myös työtapaturmavakuutusmaksut, työkyvyttömyysmaksut ja suorat työterveyshuollon kustannukset.

Näin painopistettä jaettiin

Työkykyjohtamisen johdosta Lidl painottaa työterveyshuollossa ennen kaikkea ennaltaehkäiseviä palveluja. Hekkalan mukaan työterveyshuollon kuluista menee tänä päivänä enää puolet sairaanhoitoon ja loput ennaltaehkäisyyn, kun vielä viisi vuotta sitten ennaltaehkäisyä oli vain 30 prosenttia työterveyshuollon kuluista.

”Se on valtava kasvu. Työterveyshuollon kustannuksia ei ole tavoitteena pienentää, vaan haluamme kohdistaa rahat oikeisiin asioihin.”

Työterveyspotti onkin säilynyt Hekkalan mukaan saman kokoisena, vaikka raha jakautuu nykyään toisin. Summaa hän ei voi paljastaa sopimussyistä.

Lidlin työntekijöillä on laajennettu työterveyshuolto, mikä tarkoittaa, että saatavilla on esimerkiksi työfysioterapeutin ja työpsykologin palveluja. Eniten henkilöstöä työskentelee myymälöissä ja jakelukeskuksissa, missä nostellaan raskaita tavaroita.

Työfysioterapeutti on kiertänyt myymälöissä neuvomassa oikeanlaisia työasentoja, ja jakelukeskuksissa on kokeiltu myös pysyvämpää työfysioterapeutin vastaanottoa. Työpsykologin lisäksi Lidlin työntekijöille on tarjolla mielen chatti ja videoyhteys mielenterveyden ammattilaiseen.

Myös työntekijän oma aktiivisuus huolehtia hyvinvoinnistaan on tärkeää. Lidl kannustaa tähän esimerkiksi jakamalla rahaa liikuntaan ePassin kautta ja erilaisilla terveysmittauksilla. Myymälöissä innokkaita työntekijöitä on nimetty liikuttajiksi, jotka aktivoivat kollegoja liikkumaan.

Iso hintalappu, mutta myös iso hyöty

Työkykyjohtaminen tulisi Hekkalan mielestä nykyään olla kaiken johtamisen keskiössä. Lidlissä tämä on tarkoittanut varhaisen tuen mallia ja välittämisen kulttuuria, jossa asioita voi ottaa puheeksi matalalla kynnyksellä. Ensimmäinen, jonka puoleen kääntyä, on lähiesimies.

”Työkykyjohtaminen vaatii paljon työtä ja esimiesten on ehdottomasti oltava siinä mukana. Jokaisen esimiehen sydämen asia on oltava johtaa työkykyä.”

Esimiehen lisäksi työntekijän tukena on oma työterveystiimi.

Hekkalan mielestä on hyvä, että työkykyjohtamisesta puhutaan nykyään paljon. Hän huomauttaa, että myös vuorovaikutuksellinen ja osallistava johtaminen on tärkeää. Sitä Lidl sovelsi viime vuonna pohtiessaan työkykyjohtamiseen erikoistuneen konsulttiyhtiö Emkinen kanssa kehitysideoita.

Syntyi kevennetyn työn malli, jota voidaan soveltaa esimerkiksi sairausloman jälkeen, kun työhön ei välttämättä pysty sataprosenttisesti. Mallia ideoivat myyjät, esimiehet ja työterveyshuolto yhteisessä työpajassa. Hekkala uskoo, että tällaisella osallistamisella syntyvät kaikkein käyttökelpoisimmat mallit.

Alkuun hyvinvointiin panostamisesta voi syntyä kustannuksia, mutta Hekkalan mukaan ne maksavat itsensä takaisin. Esimerkiksi liikuntarahan jakaminen maksaa yritykselle satoja tuhansia euroja vuodessa, mutta Lidl katsoo, että henkilöstön aktiivisuus näkyy positiivisesti sairauspoissaoloissa ja tuo näin merkittävää taloudellista hyötyä.

”Satsaamme tällaisiin asioihin, koska uskomme, että tulevaisuudessa, se näkyy siinä, että meidän työntekijät voivat paremmin ja sairauspoissaolot vähenevät.”

Työkykyjohtamisesta on hyötynyt henkilökohtaisesti Lidlissä 5,5 vuotta työskennellyt Hanna. Hänellä oli yli 10 vuoden ura myyjänä ja vuoropäällikkönä, kunnes vapaa-ajalla sattui tapaturma. Hanna liukastui kadulla liukkaalla kelillä ja loukkasi polvensa pahasti.

”Työterveyslääkäriltä tuli tuomio, että ei enää myymälätyötä. Polvi ei yksinkertaisesti kestä sitä”, Hanna sanoo Talouselämälle.

Lue Hannan tarina: Hanna liukastui ja sai lääkäriltä tuomion: Rahatilanne oli katastrofi, kunnes pomo ohjasi Lidlin pääkonttorille – ”Sisulla pärjäsin”

Työhyvinvointi palautuu Bermudan kolmioon

Lidlin kanssa yhteistyötä tehneellä Emkinellä on kokemusta työkykyjohtamisen kehittämisestä muun muassa tuhannen hengen organisaatioista. Kaupallinen johtaja Annu Voutilainen laskee, että työkykyjohtamisella voidaan saada työkyvyttömyyden kustannuksista säästöjä keskimäärin jopa 20–30 prosenttia, mikä tarkoittaa tuhannen hengen organisaatiossa 500 000–1 000 000 euron kustannusten laskua vuodessa.

Emkine

– Työkykyjohtamiseen erikoistunut konsulttiyhtiö

– Liikevaihto 722 000 € vuonna 2017

– Tulos 22 000€ vuonna 2017

– Perustettu vuonna 2014

– Henkilöstöä 6+2 ammatinharjoittajaa

Sairauspoissaoloja saadaan Voutilaisen mukaan vähennettyä jopa 2–3 päivää työntekijää kohti vuodessa. Hän puhuu Bermudan kolmiosta, johon suurin osa työhyvinvointikysymyksistä palautuu: kipu, mieli ja uni.

Voutilaisen mukaan työkykyjohtamisessa on ennen kaikkea kyse siitä, että lähiesimies ottaa tutkaimeen työterveyden, osaamisen ja motivaation.

”Jos joku näistä kolmesta puuttuu, tuottavuus kärsii”, Voutilainen sanoo Talouselämälle.

Voutilaisen mielestä työkyky puuttuu yhä usein johtoryhmän seurantamittareista, joissa kannattaisi huomioida ainakin sairauspoissaolot, niiden pituus ja syyt, työterveyshuoltomaksut, eläkemaksut ja päivittäinen johtaminen esimiestasolla. Työelämä ja johtaminen ovat Voutilaisen mukaan murroksessa.

”Ymmärrys modernista työkykyjohtamisesta ja työterveyshuollon todellisesta vaikuttavuudesta ovat avainasemassa siinä, pystymmekö Suomessa lisäämään ihmisten työkykyä ja sitä kautta säästämään tuntuvasti työkyvyttömyyden välittömissä kustannuksissa.”

Lidlin henkilöstöjohtaja Maria Hekkala.

Lähde: https://www.talouselama.fi/uutiset/lidl-saasti-satoja-tuhansia-euroja-kun-muutti-johtamista-nyt-sairauspoissaolot-vahenevat-esimies-ota-tutkaan-ainakin-3-asiaa/37fc31f6-4e6a-44e6-9f4e-df91a864c93e

Share This