10 kysymystä, jotka jokaisen toimitusjohtajan pitää kysyä

10 kysymystä, jotka jokaisen toimitusjohtajan pitää kysyä henkilöstöjohtajalta työkykyisyyden johtamisesta

Kokonaisvaltaista työkykyä ja eri sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä voi johtaa hyvin rationaalisesti pienentämään työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia jopa 20-30 % per vuosi.

Työterveyshuolto on lailla säädeltyä sekä myös hyvää liiketoimintaa. Ensisijaisesti sen tarkoitus on kuitenkin palvella maksajan, eli Sinun ja yrityksesi, tavoitteita. Laki velvoittaa yrityksiä terveyden edistämiseen eli ennakoivaan työterveyshuoltoon. Lähes poikkeuksetta tätä on täydennetty vapaaehtoisella sairaudenhoidolla, toisinaan jopa lisävakuutuksilla.

Työkykyjohtamisen ja sidosryhmäyhteistyön, ml. työterveyshuolto, työeläke-, tapaturma- ja lisävakuuttaja kehittäminen on yrityksissä usein henkilöstöjohtajan vastuulla. Jotta työkykyjohtaminen kehittyy kunnolla yhtiön strategiaa palvelevaksi ja tuo tuloksia, myös ylimmän johdon tulee olla siitä kiinnostunut.

Jotta voit varmistaa kuinka hyvin työkyvyn ja työterveysyhteistyön johtaminen tukee yrityksenne strategiaa ja tuloslaskelmaa, esitä seuraavat kysymykset henkilöstöjohtajallesi:

1) Kuinka suuret ovat työkyvyttömyyden kustannuksemme €/vuosi?

(= TTH-kustannukset, sairauspoissaolokustannukset, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kustannus ja TyEL-työkyvyttömyyskustannus)

2) Mistä työkyvyttömyyden kustannukset johtuvat yrityksessämme?

3) Mitkä ovat työkykyjohtamisen ja työterveysyhteistyömme tavoitteet ja mittarit?

4) Missä menemme suhteessa tavoitteisiin?

5) Miten toimimme, jotta saavutamme tavoitteemme?

6) Ovatko henkilöstö, luottamusmiehet, esimiehet ja linjajohto sitoutuneet tavoitteisiimme ja jos eivät, niin mistä tämä johtuu?

7) Kuinka paljon maksamme työterveyshuollon palveluista ja ovatko yksikköhinnat markkinaehtoisia?

8) Tuottaako työterveyshuolto juuri niitä palveluita, joita tarvitsemme päästäksemme tavoitteisiin?

9) Kuinka paljon käytät aikaa työkykyisyyden lisäämiseen ja sen avulla tuloksemme parantamiseen? Viekö tämän vastuualueen johtaminen Sinulta paljon tai jopa kohtuuttomasti aikaa, joka on kenties pois joltakin muulta tärkeältä johdettavalta osa-alueelta?

10) Miten työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö tukevat yhtiömme strategiaa ja varautumista toimialamme nopeasti muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin?

Jos henkilöstöjohtajasi ei kykene tyhjentäviin ja tyydyttäviin vastauksiin, niin ei syytä huoleen. Aihe on yksi johtamisen parhaiten kätketyistä mahdollisuuksista, joka on ratkaistavissa erittäin sujuvasti, rationaalisesti ja konseptoidusti.

Työntekijän kokonaisvaltaisen työkyvyn kaava = osaaminen x halu x terveydellinen työkyky. Jos joku kaavan tekijöistä on nolla, on kokonaisvaltainen työkyky ja tuottavuus myös nolla. Keskimäärin työkyvyttömyyden kustannukset maksavat yritykselle n. 6-7% maksetuista palkoista per vuosi.

Jos palkkasummasi on esim. 100 M€ ja olet ”tilastokeskiarvo”, niin työkyvyttömyyden kustannuksesi on n. 6,5 M€ vuodessa. Onko sillä merkitystä, jos kustannustasosi laskisi vuodessa jopa 1,5 M€, ja samanaikaisesti välilliset hyödyt, kuten työntekijätyytyväisyys, työnantajamielikuva, asiakastyytyväisyys, jne. paranisivat myös?

Noin 500-1000 euroa pienemmät kustannukset per tyytyväisempi ja tuottavampi työntekijä per vuosi on hyvä yhtälö, johon kannattaa tarttua. Emkine analysoi ja auttaa luomaan työkykyjohtamisen strategian linjaan liiketoimintastrategian kanssa. Emkine uudistaa tekemisen käytännön tasolla ja auttaa asiakkaan kuskin paikalle hallitsemaan kokonaisvaltaista työkykyisyyttä ja sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä sekä parantamaan merkittävästi yhtiön tuottavuutta ja tulosta.

Antti Lastunen

Share This