Jokaisella on oikeus hyvään esimieheen

”Jokaisella on oikeus hyvään esimieheen.”

Varuboden-Osla laittoi työterveysyhteistyön ja työkykyjohtamisen uusiksi suuren fuusion jälkeen. Muutosten myötä työterveysyhteistyö on vaikuttavaa ja kustannustehokasta sekä työntekijät entistä tyytyväisempiä.

Varuboden-Osla, VBO, on Suomen vanhimpia osuuskauppoja, jolla on yli 60 kauppaa, huoltoasemaa ja ravintolaa läntisellä ja itäisellä Uudellamaalla sekä Ahvenanmaalla. Osuuskaupan ominaispiirteitä ovat sijoittuminen rannikkoseudulle sekä kaksikielinen asiakaskunta. VBO:n hallintojohtajan Anne Schneiderin mukaan tämä tuo mukanaan haasteita, mutta on ennen kaikkea  voimavara. ”Palvelemme asiakkaan kielellä”, hän tähdentää.

Vuonna 2011 Porvoon seudun Osla ja Kirkkonummen Varuboden fuusioituivat Varuboden-Oslaksi. Fuusio oli vaativa ja heti alkuun edessä oli haasteita tuloksen kanssa. Vuoteen 2015 mennessä uuden osuuskaupan tulos oli kunnossa, mutta tehostamisohjelma näkyi työtyytyväisyydessä ja sairauspoissaolojen määrä oli kasvanut merkittävästi.

”Ennen Emkinen mukaantuloa yhteistyö työterveyshuollon kanssa oli hajanaista. VBO:lla ei ollut syvää asiantuntemusta työterveyshuollosta ja palvelun hinta tuntui koko ajan kasvavan. Tässä tilanteessa Emkinen tarjoama ulkopuolinen ja puolueeton arviointi tuli todella tarpeeseen”, sanoo henkilöstöpäällikkö Paula Pajunen.

Pajunen sanoo, että suurin ongelma, jota lähdettiin ratkomaan, oli kuilu työterveyden palveluntuottajan ja esimiesten välillä. Esimiehet eivät olleet tietoisia oikeuksistaan eikä kommunikointi työterveydenhuollon kanssa toiminut. ”Toinen konkreettinen kysymys oli lasku. Mistä me maksoimme”, jatkaa Schneider.

Perusteet kuntoon

VBO:n ja Emkinen yhteistyö aloitettiin vuonna 2016 käymällä läpi työterveyshuollon sopimukset sekä rahavirrat ja optimoimalla palvelusopimus. Nopeasti huomattiin, että palvelusopimuksessa oli vaikuttamattomia sisältöjä. Esimerkiksi työhöntulotarkastukset jätettiin pois, kun ne eivät tuoneet lisäarvoa uuden työntekijän aloittaessa. Lisäksi esimiehille ja palveluntuottajalle järjestettiin yhteisiä työpajoja, joissa yksiköiden päälliköt pääsivät kertomaan toiveistaan ja tapaamaan palveluntuottajan edustajia. ”Näissä tapaamisissa syntyivät ajatukset muun muassa kevennetystä työstä ja esimieskahveista, jotka ovat edelleen käytössä. Selkeitä asioita, joista on seurannut paljon hyvää”, toteaa Paula Pajunen.

Emkine tuli aluksi mukaan työterveyshuollon ohjausryhmän tapaamisiin ja opin tartuttua VBO:lle siirtyi Emkine taustalle valmistelemaan tapaamisia. Hyvin valmistelluiden ohjausryhmäkokousten, sparrauksen ja uusien näkökulmien myötä ohjausryhmä saatiin puhaltamaan yhteen hiileen. ”Emkinen mukaantulon kautta VBO sai aktiivisen ohjaajan roolin työterveysyhteistyössä. Vaatimalla oikeita asioita saimme myös sidosryhmät aktiivisesti mukaan työterveyshuollon kehitystyöhön”, sanoo Anne Schneider.

Scneider korostaa, että kysymys ei ensisijaisesti ollut laskun suuruudesta vaan vastineesta käytetylle rahalle. Ohjausryhmässä pystyttiin Emkinen mukaantulon jälkeen luomaan yhteiset mittarit, joita seuraamalla voidaan reagoida nopeasti ongelmiin. Esimerkiksi kevennetyn työn määrää, sairauspoissaolojen pituutta ja diagnoosien laatua seuraamalla VBO kykenee kohdistamaan työterveyspalvelut sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurinta. Toimipidesuunnitelmat ovat tuoneet mukanaan esimerkiksi ergonomialähettiläät ja nuorille työntekijöille suunnatun mielenterveys-chatin. ”Aikaisemmin yritimme johtaa valtavan isoa kokonaisuutta, mutta nyt pystymme kohdistamaan johtamisemme selkeämmin juurisyihin”, Paula Pajunen tiivistää.

Tulokset puhuvat puolestaan

Emkinen ja VBO:n yhteistyö on tuonut konkreettisia tuloksia. Sairauspoissaolot vuodessa ovat laskeneet yli kolme päivää työntekijää kohti. Lisäksi kustannukset ovat pysyneet kurissa. Merkittävä muutos on ollut kevennetyn työn runsas lisäys. Osuuskaupalla ei ollut juurikaan kokemusta kevennetystä työstä ennen työterveysyhteistyön uudistusta, mutta vuonna 2018 konsernin tasolla sitä tehtiin jopa 9000 tuntia. Samaan aikaan on systemaattisesti lisätty työntekijöiden varhaisen tuen -mallin mukaisia keskusteluja, joissa pyritään puuttumaan työkykyä heikentäviin tekijöihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

”On voimaannuttavaa, kun poissaolojen syihin päästään nopeasti kiinni ja saadaan aikaan positiivinen vaikutus”, sanoo Paula Pajunen. Hän huomauttaa, että kaiken tämän tekemisen jälkeen myös työntekijöiden tyytyväisyys työterveyshuoltoon on kasvanut. Palveluntuottajakumppani kutsui yhteistyön hyvien tulosten johdosta VBO:n mukaan kehittämään myös omaa toimintaansa.

Esimiehen jaksaminen tuo hyvinvointia jokaiselle

Yksi merkittävä muutos työterveysyhteistyössä on ollut toimipaikkojen esimiesten mukaan ottaminen työterveysyhteistyön ohjausryhmään. Näin saavat näkemyksen siitä, kuinka paljon resursseja työterveyteen käytetään ja pääsevät esittämään omat näkökulmansa sekä parannusehdotuksensa. Lisäksi aloitettiin esimieskahvit, joilla kohtaavat lääkärit, hoitajat sekä esimiehet.

”Lääkärit ja hoitajat ovat saaneet kasvot. Nyt he ovat auttajia, jotka tukevat esimiehiä ja henkilöstöä parhaansa mukaan”, Anne Schneider korostaa. Paula Pajusen mukaan kauppojen esimiesten työkykyjohtamisen taidot ovat kasvaneet merkittävästi uudistusten myötä. ”Esimiehet ovat huomattavasti paremmin kartalla työkykyjohtamisesta ja heidän osaamistasonsa on huomattavasti noussut”, Pajunen sanoo.

VBO:ssa esimiehiin panostetaan paljon ja he viihtyvät tutkimusten mukaan työssään hyvin. Samalla vaatimustaso on kuitenkin kova. Nykypäivänä kaupan pyörittäminen vaatii hyvän esimiestyön lisäksi niin logistiikan kuin tietotekniikan hyvää hallintaa. ”Jokaisella on oikeus hyvään esimieheen. Esimiehen hyvä jaksaminen työpaikalla luo työhyvinvointia laaja-alaisesti. Tähän me olemme VBO:lla päättäneet panostaa erityisen paljon”, sanoo Anne Schneider.

Hyvät avaimet jatkoon

Kokonaisuutena yhteistyö Emkinen kanssa on ollut VBO:lle tuloksekasta ja silmiä avaavaa. Paula Pajunen korostaa, että kommunikaatio Emkinen kanssa on sujunut saumattomasti. ”Emkine on pakottanut katsomaan työhyvinvointia uudesta näkökulmasta ja kyseenalaistanut vanhoja toimintatapoja.”

Anne Schneiderin mukaan yhteistyö on avannut silmiä. ”Emkine tuo esiin rohkeasti oman mielipiteensä ja siihen voi luottaa yhteistyökumppanina. Systematiikka, avoimuus, rehellisyys ja toimivat mittarit työhyvinvoinnin arvioimiseksi: Tältä pohjalta lähtevä yhteistyö on jokaisen johtajan mieleen.” Schneider korostaa, että VBO on ottanut ohjat yhteistyössä ja näin on voitu keskittyä ratkaisemaan ongelmia ilman turhaa peliä.

Emkinen ja VBO:n kolme vuotta kestänyt systemaattinen yhteistyö päättyi vuoden 2018 lopussa. Työkykyjohtamisessa on päästy uudelle tasolle ja VBO on vahvasti ”kuskin paikalla”. Työkykyjohtamisen kehittäminen pysyy jatkossakin yrityksen agendalla eikä tuloksekasta yhteistyötäkään Emkinen kanssa ole kokonaan jätetty. Emkine on edelleen mukana tukemassa VBO:n työkykyjohtamista tarvittaessa. Kevään aikana esimerkiksi Emkinen asiantuntijalääkäri Helena Miranda saapuu pitämään kauppojen esimiehille luennot otsikolla ”kipuoireisten työssäjaksamisen modernit tukikeinot”.

Share This