Lyhyen sairaspoissaolon omailmoituksesta hyviä kokemuksia

Työntekijän omailmoitus esimiehelle äkillisestä sairaudesta johtuvasta 1-3 päivän poissaolosta tuli Suomessa käyttöön ensin julkisella sektorilla ja toimihenkilöillä. Viimeisen 10 vuoden aikana omailmoituksen käyttö on laajentunut perinteisille teollisuusaloille, ensinnä paperiteollisuuteen, jossa se otettiin kokeiluna käyttöön vuonna 2008 ja kirjattiin myöhemmin työehtosopimukseen. Vuonna 2013 oli omailmoitus käytössä n. 70%:lla  työntekijäöistä. Vähiten se oli käytössä pienillä ja keskisuureille teollisuuden työpaikoilla ja palvelualoilla.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kerättiin kokemuksia niiltä työpaikoilta, jossa toimintamalli oli ollut jo pitempään käytössä tai siihen oltiin juuri siirrytty. Tavallisimmin teollisuudessa oli käytössä malli, jossa esimies voi myöntää  1-3 päivän poissaolon kuumeisen flunssa, oksennustaudin tai migreenin vuoksi. Julkisen sektorin ja palvelualan mallissa 1-3 päivää voi olla poissa esimiehen luvalla minkä äkillisen sairauden vuoksi hyvänsä. Julkiselle sektorilla ollaan osin siirtymässä malliin, jossa esimies voi jatkaa poissaoloa ilman lääkärintodistusta 7 päivään saakka.

Omailmoitukseen oltiin tutkimuksen työpaikoilla tyytyväisiä. Työntekijät kokivat olevansa tasa-arvoisia toimihenkilöiden kanssa ja luottamuksen koetaan lisääntyneen työpaikalla. Esimiehet pelkäsivät alussa joutuvansa lääkärin rooliin, mutta malliin siirtymisen jälkeen sitä on pidetty hyvin toimivana. Esimiehellä oli varattu mahdollisuus ohjata työntekijä työterveysasemalle, jos hän oli epävarma sairauden vaatimasta hoidosta. Kaikkiaan keskustelu työkyvystä työntekijän ja esimiehen kesken lisääntyi jonkin verran. Yritysjohto suhtautui käytäntöön usein alussa varauksella, mutta yllättyi käytännön hyvästä toimivuudesta ja yleisestä tyytyväisyydestä siihen.

Suurin muutos omailmoituksen käytöllä on ollut työterveyspalveluiden kysyntään ja sisältöön. Vastaanottokäynneistä 20 – 40% säästyy muuhun, kuin akuutin flunssan todistamiseen. Säästyvä aika voitiin käyttää työkyvyn tukemiseen ja terveyden edistämiseen.
Juha Liira

juhaliira_web_round.jpg

Kirjoittaja on Emkinen asiantuntijalääkäri, jolla on pitkä kokemus työterveyshuollon kehittämis- ja johtamistehtävistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Juhalla on 35 vertaisarvioitua tutkimusjulkaisua työterveyden eri sektoreilta. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn johtaminen ovat erityisesti mielenkiinnon kohteena.

Share This