Muutosturvaa irtisanotuille

Sipilän hallituksen ehdotus puolen vuoden työterveyshuollon jatkumisesta irtisanotuille on mielenkiintoinen. Ikään kuin Suomessa ei olisi terveydenhuoltoa niille, jotka eivät ole työssä. Kuitenkin Suomessa on julkinen terveydenhuolto, perusterveydenhuolto terveyskeskuksissa sekä hyvin toimiva erikoissairaanhoito, joihin on pääsy jokaisella kansalaisella.

Varsin tavallinen asiakas työterveydessä on työntekijä, joka on jäämässä eläkkeelle tai lopettamassa työsuhteensa ja haluaa ’kaikki kokeet, kun on vielä työterveyshuolto voimassa’.

Vaikuttaa siltä, että hallitus ei täysin tunne työterveyshuollon perustehtävää. Työterveyshuolto liittyy keskeisesti työhön ja työkyvyn tukemiseen. Jos työtä ei enää ole, mikä on silloin puolen vuoden työterveyshuollon tavoite? Näyttää siltä, että hallitus tavoittelee sairaanhoitosopimuksen jatkamista eikä enää usko suomalaisen julkisen terveydenhuollon toimivuuteen.

Toteutuessaan muutos vaatii työnantajilta tarkkuutta työterveyssopimusten laadinnassa. Lakisääteinen, pakollinen työterveyshuolto kattaa vain pienen osan nykyisen työterveyshuollon toiminnasta ja irtisanottujen kohdalla ei käytännössä mitään. Suurin osa työterveyshuollosta on työnantajan ja työterveyshuollon palveluntuottajan välillä erikseen sovittua sairaanhoitoa.

Jos hallituksen muutosturva toteutuu, pitää se ottaa huomioon työterveyden sopimuksissa. Irtisanotuille mielellään soisi erilaisia työkyvyn tukemiseen tähtääviä palveluja. Työnantajalla on mahdollisuus sopia niiden laajuudesta palveluntuottajan kanssa. Turhat laboratoriokokeet eivät tuota työkykyä tai terveyttä.

liira_uutinen.jpgHelena Liira

Kirjoittaja on Emkinen asiantuntijalääkäri, jolla on yli 25 vuoden kattava kokemus yleis- ja työterveyslääketieteestä sekä terveydenhuollon johtamisesta. Helenan julkaisutoiminta sisältää 107 eri julkaisua, joiden aiheina mm. tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kliininen epidemiologia ja hengitystieinfektiot.

Share This