Blogi: Työterveyden rahoitusmalli vaalien jälkeen ja MOT

20.04.2015

Työterveyttä ja ennen kaikkea työterveydessä tehtävää sairaanhoitoa ruodittiin MOT-ohjelmassa 13.4.2015. Suomessa on kaikista muista Pohjoismaista poikkeava järjestelmä, jossa työssäkäyvien perustason sairaanhoito hoidetaan pääosin työterveyshuollossa ja muiden kansalaisten terveyskeskuksissa. Työssäkäyville on mukavaa, että hoitoon pääsee nopeasti, samana päivänä. Ohituskaistan käyttö on kuitenkin eettisesti ongelmallista, kun samaan aikaan työelämän ulkopuolella olevat omat sukulaiset ja vanhukset etenkin joutuvat jonottamaan terveyskeskukseen viikkotolkulla.

Näyttää selvältä, että vaalien jälkeen tulevan hallituksen täytyy puuttua tähän kansalaisten eriarvoisuutta aiheuttavaan asiaan, jota yleisesti pidetään suomalaisen terveydenhuollon häpeäpilkkuna. Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on tehty kymmenen vuotta, eikä siinä ole onnistuttu. Ongelmana on, että palveluiden järjestäminen pitäisi ottaa pois kunnilta, mikä ei kaikille osapuolille käy. Kunnat eivät selviä tehokkaiden lääkäripalvelujen tuottamisesta nykyisillä resursseilla, muutamia poikkeuskuntia lukuun ottamatta.

MOT-ohjelmassa kiisteltiin, tapahtuuko työterveyden sairaanhoito osittain yhteisillä varoilla vaiko ei. Työnantajat maksavat merkittävän osan kustannuksista suoraan, mutta myös Kelan varoja, veroluonteisesti kerättyjä, käytetään paljon työterveyden sairaanhoitoon. Tilanne olisi paljon ongelmattomampi, jos yksityiset palvelut maksettaisiin kokonaan omasta pussista, joko työnantajan tai työntekijän. Kuinka moni työnantaja olisi kuitenkaan valmis tällaiseen ilman mitään julkista tukea?

Suomalaiset työnantajat ovat osallistuneet terveydenhuollon rahoitustalkoisiin yllättävän pitkämielisesti. Työterveyden sairaanhoitoa ei ole pakko maksaa niin paljon kuin nykyään tehdään ja vaihtoehtoisia ratkaisuja on olemassa. Kaikkien kannalta olisi parempi, jos julkiset palvelut saataisiin kuntoon ja oman yrityksen työntekijöiden sairaanhoito onnistuisi samassa paikassa kuin muidenkin kansalaisten, kuten muissa Pohjoismaissa ja maailmalla ylipäänsä. Emkinellä on kiinnostava tehtävä auttaa yrityksiä järkeistämään työterveyden palveluita ympäristössä, joka näyttää olevan pian muuttumassa rahoitusmallia myöten.

liira_uutinen.jpgHelena Liira

Kirjoittaja on Emkinen asiantuntijalääkäri, jolla on yli 25 vuoden kattava kokemus yleis- ja työterveyslääketieteestä sekä terveydenhuollon johtamisesta. Helenan julkaisutoiminta sisältää 107 eri julkaisua, joiden aiheina mm. tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kliininen epidemiologia ja hengitystieinfektiot.

Share This